Luksaatiopäiväkirja

Perjantaina 29.4.2011 tullessani töistä kotiin, huomasin Kaisan ontuvan oikeaa takajalkaansa. Otin koiran heti tarkempiin tutkimuksiin, kävin läpi varpaanvälit, anturat, kynnet, koko jalan. Mitään ei löytynyt.
Hetken kuluttua ontuminen loppui ja Kaisa kirmasi vielä illalla hyvin iloisesti pitkin metsäpolkuja. Mietin että siellä varmaan oli ollut joku pieni kivenmurunen tai havunneulanen joka pisteli.

Lauantaina 30.4.2011 ontuminen jatkui, tarkastelin jalkaa uudelleen ja annoin Metacamia. Mitä ylemmäs jalassa pääsin, sitä enemmän Kaisa aristi. Selvää kipukohtaa en kuitenkaan osannut paikallistaa. Ontuminen muuttui jalan roikottamiseksi, lähes "elottomana". Päätin lähteä Espoon Eläinsairaalan päivystykseen, jos on vaikka murtuma jossain tms.
Ell Riikka Virtanen tutki Kaisan perusteellisesti ja diagnoosina oli oikean kintereen pinnallisen koukistajan luksaatio. Varasimme leikkausajan to 12.5. Jan Räihälle.
Samalla hetkellä tuli myös päätös sille, että Kaisa ei tule ikinä saamaan jälkikasvua. Näyttely- ja agiharrastusta tämän ei pitäisi jatkossa haitata. No, toiveenani on vain saada koira jälleen kuntoon, muusta viis.

Ma 2.5.2011 Kaisa ontuu ja aristelee jalkaa aika-ajoin. Välillä mennään ihan normaalisti neljällä jalalla. Lenkit tapahtuvat nykyään pelkästään kytkettynä, eikä Kaisa oikein tahdo tätä ymmärtää, juoksemaan olisi päästävä!
Illalla Espoon Eläinsairaalasta soittaa Simona Lilius, myös ortopediaan erikoistunut (erikoistuva) lääkäri ja kertoo että Kaisa pääsisi jo pe 6.5. hänelle leikkaukseen. Otan tämän päivän ilolla vastaan ja keskustelemme muutenkin leikkauksesta ja kuntoutumisesta. Aurinko paistaa taas hetkittän risukasaan, Simona kertoo että leikatusta jalasta tulee yleensä vielä parempi ja vahvempi kuin "terveestä" jalasta.
Muutenkin ystävien ja tuttavien myötäeläminen, omien kokemusten jakaminen ja tsempitykset kohottavat mieltä. Kiitos!

Pe 6.5.2011 Aamulla vein Kaisan Espoon Eläinsairaalaan ja ell Simona Lilius kertoi tarkasti tästä viasta, tulevan leikkauksen kulusta sekä miten jatkossa toimimme. N. klo 13 ell soitti ja kertoi leikkauksen menneen todella hyvin, luksaatio ei ollut niin paha kuin yleensä, joten leikkauksessakaan ei mennyt sitä aikaa mitä normaalisti se vaatii. Klo 14 jälkeen hoitaja soitti että Kaisa on alkanut heräilemään ja saisin tulla hakemaan reippaan pikku koirani kotiin.
Lähdinkin samantein ja siellä minua oli vastassa hiukan tokkurainen mutta häntäänsä heilutteleva ja pusuja antava potilas. Kertasimme vielä kotihoito-ohjeet ja sain mukaani kaulurin sekä sidostarpeita varmuuden vuoksi.
Kotona Kaisa oli edelleen aika väsynyt, mutta teki urheasti pissat ulos. Illemmalla sitten maistui jo vesi ja pienet määrät ruokaa. Ruokaa olisi uponnut enemmänkin, mutta hiukan rajoitin sen saantia kuitenkin. Pieniä määriä useassa erässä. Kovin se on rauhallinen, mutta utelias jos täällä tapahtuu jotain liikettä. Esimerkiksi jääkaapille päin ;)

Ke 11.5.2011 Valtakunnassa kaikki hyvin. Perjantaina vaihdetaan side ensimmäisen kerran ja sitten tiedetään taas lisää tämän hetken tilanteesta. Kaisaa ei paketoitu jalka tunnu haittaavan, enemmän häiritsi kauluri, joten luovuin siitä samantien. Kerran Kaisa oli kiskonut hiukan vanua paketin sisältä, mutta ilmastointiaukoin varustettu kurarukkanen on nyt tehokkaassa käytössä aina kun Kaisa ei ole valvovan silmän alla tai ulkoilee. Ulkoilu tapahtuu tietysti edelleen hihnassa, tehdään sellaisia 5-10 minuutin rauhallisia mielenvirkistyskävelyitä. Tai rauhallisia ja rauhallisia... Väkisin se on pidettävä aisoissa ;)

Pe 13.5.2011 ei ollut onneksi epäonnen päivä, vaan siteenvaihdon yhteydessä Simona totesi jalan parantumisen olevan hyvällä mallilla. Ens viikolla sitten tikit pois.

To 19.5.2011 jalka leikkauskohdasta hyvällä mallilla edelleen, tikit voitiin ottaa jo pois. Hiukan hiertymiä löytyi jalasta, mikä on aika tavallista kun se siellä paketissa joutuu hautumaan. Tähän saimme antibiootit, ettei mene pahemmaksi. Kaiken kaikkiaan asiat siis mallillaan! Kaisa on joka käynnillä ollut eri reipas, siitä on saanut olla ihan ylpeä, lääkärikin kehui miten helppo käsiteltävä se on! Odotustilassakin käy moikkailemassa kaikki ihmiset, eli paikasta ei ole jäänyt minkäänlaisia traumoja :)

To 26.5.2011 tällä kertaa Kaisan siteen vaihtoi ja jalan kunnon tutki eläinlääkäri Jan Räihä. Ontumistahan Kaisalla ei ole ollut ja kaikki mennyt hyvin. Pakettia avatessa sieraimiin alkoi levitä ei niin makoisa tuoksu ja pientä hiertymää löytyy leikkausalueelta (tosi pientä, muuten erittäin siisti haava), mutta nilkassa, mc-luiden alapäässä on sitä enemmän ja iho on vereslihalla. Varpaissakin eritettä. Jalka huuhdeltiin ja kuivattiin hyvin, Kaisa tuntui nauttivan kun sai varpaille hierontaa ja pystyi venyttämään jalkansa suoraksi!
Itse leikkauskohta oli niinkuin pitääkin, eli sen suhteen saa kyllä iloita. Nyt olisi vielä viikko pidettävä sidettä ja lastaa, sen jälkeen pari viikkoa rauhallista menoa asteittain totutellen. Juhannuksen paikkeilla - kesäkuun lopulla on lupa jo normaaliin aktiviteettiin :) Vesiterapia & fyssarikäynnit on ohjelmistossa, vesiterapiaa tullaan kyllä harrastamaan ihan järvivesissäkin, eikä pelkissä altaissa :)

Pe 3.6. 2011 saatiin tukiside kokonaan pois! Hiertymien hoitoon Vetramilia ja tassun ympärille side muutamaksi päiväksi. Kotihoitona päivittäinen vedellä suihkuttelu ja ilmakylvyt.
Hiertymät paranivatkin ahkeralla hoidolla todella nopeasti! Ja sitten päästiinkin jo uimaan..

15.6.2012 Kaisalta leikattiin . nyt toinenkin kinner, tällä kertaa vasen. Mutta leikkaus meni hyvin, vuosi sitten leikattu kinner on erinomaisessa kunnossa ja kuntoutusprosessi on jo tuttu juttu.
Kaisa on ollut taas niin super, se on helppo potilas, antaa jalan olla paketissaan rauhassa, esim kauluria ei tarvitse käyttää ollenkaan.
Jalan leikkasi, kuten viime vuonnakin Espoon Eläinsairaalan (Univet) Simona Lilius-Lappalainen.


Tilannepäivitys 27.8.2013 Toisenkin jalan kuntoutus meni yhtä hienosti kuin ensimmäisen, mitään ongelmia ei ole ollut leikkauksen jälkeen. Liikkeitä jopa kehutaan niin ulkomuototuomareiden, kuin muidenkin toimesta. Agilitya harrastellaan silloin tällöin, parit epäviralliset kisat kisattu.

18.9.2017
Ei sitä aina muistakaan että Kaisalta on molemmat jalat leikattu, se kun ei vaikuta meidän elämäämme mitenkään. Välillä käydään tietysti lihashuolloissa (kranio, manuaalikäsittely) ja joskus saattaa pientä kireyttä olla takaosassa, mutta hyvin pientä ja se aukeaa kertakäynnillä. Mutta niitä nyt voisi olla ilman leikattuja kintereitäkin.
Pidämme lihaskunnosta huolta ihan kuin miltä tahansa koiralta, pitkiä lenkkejä vapaana ja hihnassa, teillä ja metsissä, lyhyitä lenkkejä, juoksulenkkejä, intervallijuoksutreenejä, uimista, venyttelyä,  uutena harrastuksena doboilu.